Hestia de Sailchuach

Virtuaalihevonen! 

"Kind, beautiful mare. Approx. 15H. Trained to advanced level, competed in medium and advanced medium with 70 percentages. Green in jumping. Very cuddly and loving, but too spooky for busy riding centre." Ehei, minun kouluratsastajan urani oli takana päin - nyt vain halusin ihastella hevosia ja muutenkin, en voisi sitoutua arkaan tammaan joka tarvitsisi paljon aikaa ja huomiota... Ja tuominen Briteistä Suomeen olisi hirveä homma... Ja eihän ole tallipaikkaakaan varattuna ...
Oho, myyjä vastasi heti. Voi paska.

Hestia on myynti-ilmoituksensa mukaisesti ystävällinen ja läheisyydenkaipuinen tamma. Se on aivan kaikille samanlainen turpaa kainaloon tunkeva nössö, joka kerjää rakkautta ja huomiota oikeastaan keltä tahansa. Ihmisten kanssa Hestiasta ei uskoisi, että sitä on kaupiteltu eteenpäin ahdistuneen ja säikyn luonteen vuoksi – rauhallisessa ympäristössä ja tutussa rutiinissa Hestia kukoistaa, mutta esimerkiksi ratsastuskoulun vauhti ja kiire oli liikaa nuorenpuoleiselle irkkutammalle.

Hestia on hyvin nätisti paikallaan harjaamisen ja hoidon aikana, jalat nousevat ja pitkää, kaksiväristä harjaa saisi letittää vaikka vuorokauden putkeen. Hoitaminen onnistuu kuitenkin vain karsinassa, sillä Hestialla iskee helposti pakokauhu käytävällä, erityisesti jos samalla käytävällä on paljon liikettä tai melua. Tätä treenataan vähitellen pois, kuten montaa muutakin Hestian ahdistustilaa.

Hestia on menevä ratsu ja taipuisa, avuille herkkä koulupolle. Hestian laukka on hieman turhan pomppivaa ja epätasaista, mutta muut askellajit ovat sujuvia ja pehmeitä; Hestia olisi mitä mahtavin vaellusratsu, jos ei säikkyisi tiettyinä päivinä omaa varjoaankin. Kenties omistajan iloksi Hestia on parhaimmillaan maneesissa, sillä ulkotiloissa tamma on selvästi räjähdysherkempi. Hestia ei kuitenkaan pukita tai heitä ratsastajaa herkästi selästään, vaan menee vain hankalaksi ja araksi. Hestian kaikkia pelkotilojen aiheuttajia ei vielä tiedetä – paitsi autojen päälle laitettavat lumihuput sekä yleisesti kahisevat pressut – ja niitä treenataan vähitellen pois.

Kuljetus menee suhteellisen nätisti tutun ihmisen kanssa, ja yleisestikin Hestia on helppo käsitellä. Tamma tarvitsee selkeitä rutiineita ja aikatauluja ja aikaa tottua uusiin ympäristöihin ja asioihin – on turha edes kuvitella, että Hestia olisi se hevonen, joka vain heitettäisi koppiin ja kurvattaisiin kisapaikalle, vaan se tarvitsee aikaa, rapsutuksia ja tärkeän ihmisen jatkuvan läsnäolon uusissa paikoissa.

Hestia kärsii kevyestä eroahdistuksesta, jonka takia se leimautuu vahvasti yksittäisiin ihmisiin ja lajitovereihensa, seuraten näitä eksyneen koiranpennun tavoin pitkin maita ja mantuja, jos vain voi. Hestiaa ei voi jättää yksin tarhaan, sillä tamma tulee ainakin lauta-aidoista jopa läpi, jos tajuaa jääneensä yksin eikä kavereita ole näköpiirissä.

Suku ja jälkeläiset

Sukuselvitys

i. State O’You! (2006 – ) on jo eläköitynyt, mutta nuoruudessaan suhteellisen menestynyt yleisratsu. Turistihoukuttimeksi syntynyt ori oppi jo nuorena kestämään painetta ja muuttuvia tilanteita, jonka takia nuoren oriin kasvaessa ja alkaessa isotella se myytiin eteenpäin yksityiselle omistajalle koulittavaksi. Uusi omistaja saikin orista esiin lupaavan koulu- ja esteratsun, jolla tämä kisasi pitkin Walesia ja Skotlantia, sijoittuenkin useasti. State O’You loukkaantui sen verran vuonna 2018, että omistaja ei katsonut inhimilliseksi pitää hevosta menevässä elämäntyylissään mukana ja myi siinä kohtaa jo ruunatun orin eteenpäin pihankoristeeksi eläkepäivilleen.
e. Calypso de Sailchuach (2002 – ) on eläköityvä ratsastuskoulun lellikkitamma. Lasten suosiosta nauttiva Calypso on pienen walesilaiskylän ratsastuskoulun suosikki ja se on vienyt monet nuoret ratsastajat ensimmäisiin kisoihinsa. Calypsolta riittää liikkeitä ja kuuliaisuutta koulukentille, vaikka ikävä kyllä ratsastuskoulu ei ole koskaan päässyt löytämään tamman koko potentiaalia. Se on kuitenkin kiltti, kaunis tinker-tamma joka vetää huomiota pienen tallin kevytrakenteisten puoliveristen ja pönäköiden ponien seasta.
ii. All But Scots (2000 – 2018) oli irlannincob, josta toivottiin kenttätykkiä; se oli upean kenttäorin ja osaavan kouluratsun jälkeläinen ja se myytiin kovalla hinnalla samaan aikaan kun sukutaulussa komeilevan isäorin ura oli juuri nousussa. Ori ei kuitenkaan koskaan kehittynyt estetykiksi ja vaikka oli kouluratsuna koulutettu hyvälle tasolle, se oli kovin ponneton ja alakuloinenkin hevonen. Kun alkuperäiset ostajat totesivat, ettei orista tule tulevaa Britteinsaarten tähtihevosta, myytiin se eteenpäin tasokkaaseen ratsastuskouluun, jossa se vietti loppuelämänsä aloittelevien ratsastajien ja pikkulasten tyynenä suosikki-jättinä.
ie. Fionnuar Girlie (2000 – ) on jo pitkään eläkepäiviään viettänyt valjakkohevonen. Tamma toimi yksityishenkilön elämysfarmilla osana vanhan linnakartanon estetiikkaa eikä pahemmin kisannut tai luonut nimeä itselleen muutenkaan. Girlien suurin perintö maailmassa ovat tuhannet turistikuvat Girlien vaunujen kyydissä sekä muutama “huvikseen teetetty” varsa, jotka ihastuttivat turistihoukuttimina kartanon pihamaalla varsavuosien vierailijoita. Girlie on yhä saman omistajan käsissä ja viettää leppoista mummon elämää talutusratsastuksessa pari kertaa viikossa ja muuten nauttii vierailijoiden antamista rapsutuksista ja herkuista.
ei. Gin Afertaste O’Cripmoore (1991 – 2007) oli pomminvarma, mutta menevä yleisratsu. Ginin kouluratsastus oli aina turhan kankeaa eikä hevosesta saatu estetykkiä tekemälläkään, mutta se oli “ihan hyvä perusratsu”, joka palveli koko ikänsä Cripmooren ratsastuskeskuksessa.
ee. Sappho de Sailchuach (1994 – 2015) sai kovin karun alun elämälleen tammavarsan emän menehtyessä pian synnytyksen jälkeen. Sailchuachin siittolan kasvatti oli onneksi oikeissa käsissä ja löysi keinoemän, joka ei lähtenyt hylkimään pientä, liian aikaisin syntynyttä Sapphoa. Sapphosta kasvoi mielettömän ihanaluonteinen, kiltti ja kunnollinen kouluratsu, joka myytiin ratsukoulutuksen jälkeen Ranskaan ratsastuskeskukseen. Sappho kuitenkin palautui kasvattajalleen ratsastuskeskuksen mennessä konkkaan ja vietti loput vuotensa jalostuskäytössä ja kevyessä koulukilpailussa tiineyksien välissä.
iii. Golden Child of Rome (1996 – 2004) jouduttiin lopettamaan jalan murtumisen vuoksi uransa huipulla; lupaava kenttäratsu – ainakin tinkeriksi – puhutti aikanaan paikallisia hevospiirejä, sillä orilla oli takanaan hyvin vaatimaton suku ja lähtökohdat. Menevän ja ryhdikkään orin alkaessa menestyä toden teolla, käytettiin tätä paljon koulupainotteisten tammojen kanssa jalostukseen. Vuoden 2004 kenttäkilpailuissa ori kuitenkin liukastui esteen jälkeen pahasti ja mursi etujalkansa ja koki niin pahoja vammoja, että se jouduttiin lopettamaan metsän laitaan; tämä oli kyseisenä vuonna yksi suurimpia Irlannin hevosmaailman suru-uutisia.
iie. Gypsy Prowess (1990 – 2014) oli ratsastuskeskuksen kouluratsuna Pohjois-Irlannissa liki koko pitkän ikänsä. Tamma oli koulutettu aina VaA-tasolle ja se oli monen aloittelevan kouluratsastajan luottohevonen paikallisiin kisoihin. “Wessie” oli hyväluontoinen ja pehmeä tamma, joka usein jäi lauman järjestyksessä alimmaksi ja oli turhankin kiltti.
iei. Misprint of Sailchuach (1997 – 2014) oli valjakkohevonen, joka ehti kisata ja sijoittua paljon elämänsä aikana. Misprint jätti jälkeensä monia jälkeläisiä, mutta ori myytiin moneen kertaan aina vain kilpailevampaan ja aktiivisempaan kotiin, jonka takia tuntuu, ettei kukaan koskaan ehtinyt tutustua hevoseen kunnolla ennen kuin se lähti jo seuraavalle tallille hyvällä hinnalla.
iee. Bounty of Hearth (1998 – 2020) oli jylhän ylväs cobtamma, joka palveli jopa brittein kuningasperhettä – toki kaukaa, mutta kuitenkin. Kaunis, herasilmäinen miltei kokovalkoinen tamma oli upea näky ja siltä löytyi liikkeitä ja isosta koosta huolimatta taipuisuutta tyylikkäisiin askelkuvioihin ja kouluratsastukseen. Tamma siirtyi eläkkeelle varhain kun huomattiin, että se jätti äärimmäisen kaunisliikkeisiä ja ulkoiselta olemukseltaan hyvin perinteisen näköisiä mutta suuria irlannincobeja.
eii. Humours of Whiskey (1984 – 2005) oli melko mitäänsanomaton hevonen. Perheelleen tärkeä isokokoinen tinker oli monen sukupolven opettaja ja sitä pitäneelle perheelle äärettömän tärkeä, mutta se ei koskaan herättänyt sen suurempaa huomiota, vaan oli lähinnä kotipihan pomminvarma opetusratsu. Humours of Whiskeytä jalostettiin vain kerran sen kauniin värin ja hyvän luonteen vuoksi ennen ruunausta.
eie. Pardonned O’Cripmoore (1981 – 1999) oli tuliluontoinen ja menevä kouluratsu. Cripmooren kuuluisan ratsastuskeskuksen kasvatti oli turhan tempperamenttinen keskuksen asiakkaille ja siitä muodostuikin keskuksen jo täysi-ikäisen kuopuksen lellikki. Tamma kierteli 90-luvulla ahkerasti koulukisoissa ja vei useammankin voiton kotiin, josta se siirtyi siitoskäyttöön.
eei. The Bard de Sailchuach (1988 – 2006) oli ja on Sailchuachin siittolan tunnetuimpia hevosia. Tinkerori osoitti jo nuoruudessaan kauniit askellajit ja menevän luonteen, jonka takia se muutti nopeasti ratsutukseen englantilaisen kouluvalmentajan projektiksi, joka sai “Bardiesta” irti uskomattomia liikkeitä irlannincobiksi. Ori voitti useita isompiakin kilpailuita ja oli aktiivisessa siitoskäytössä läpi ikänsä.
eee. Soarer de Sailchuach (1987 – 1994) menehtyi varsansa Sappho de Sailchuachin synnytyksessä; pienikokoinen tinker-tamma oli päässyt juuri levittelemään siipiään kouluratsastuskilpailuissa, joista se oli päässyt jo tuomaan monet ruusukkeet ja erikoismaininnat kotiin Sailchuachin siittolaan, kun liian aikaisin käynnistynyt synnytys siittolan omistajien lyhyen lomamatkan aikana aiheutti tamman verenvuodon ja menehtymisen lomittajan käsissä.

Jälkeläiset

ic-o. Burnt Baklava syntynyt 1.5.2023 orista Spotted Dick. “Jäänyt kotiin Hestian omistajalle Petra Lukkarille. “Rontti” lähti britteihin asustelemaan Sylvie Moorelle (VRL-13834).

Hestia on tarjolla liisaukseen ic-oreille. Tamma periyttää pehmeää luonnetta ja komeita liikkeitä.

Päiväkirja ja valmennukset

Päiväkirja luettavissa täältä.

14.1.2022 – Uusi koti – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
9.4.2022 – Uusi lumi on vanhan surma – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
2.5.2022 – Kirsinkankukkia ja kakkossijoja – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
9.5.2022 – Valmennus Vihiniemessä, valmentajana Aleksi Vaalavuo – Kouluvalmennus, kirjoittanut Hazel
10.5.2022 – Valmennus Auburnissa, valmentajana Aleksanteri Lumme – Kouluvalmennus, kirjoittanut VRL-15050
31.5.2022 – Ja kesä tulee aina yöllä – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
7.6.2022 – Nätti ilma? You wish. – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
11.6.2022 – Päivä ennen kisoja: 10-vaiheinen opas – Päiväkirjamerkintä, kirjottanut omistaja
31.08.2022 – No ainakin joku on Dickin perään tässäkin taloudessa – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
13.03.2023 – Hestian talvilook 2023: Pörröinen + paksu – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
12.04.2023 – Kevätruohoa – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
01.05.2023 – Vappuvarsa – Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Kilpailutulokset

Jaostojen alaiset kilpailut

KRJ – 9 osallistumista, 2 sijoitusta

Villit kilpailut

Näyttelyt

Varusteet

Ei turhaa loimitusta. Kovilla pakkasilla ja kuljettaessa pakkasella tummanlila toppaloimi. Sadesäällä aina kevyt sadeloimi. Petra suojelee liki hengellään Hestian pitkää harjaa, häntää ja jalkatupsuja ja se näkyy niin varustekassin sisällössä että Hestian ulkonäössä.

Satulatarvikkeet & varustekassi ja hoitoaine © Equestrian Pro
Loput tarvikkeet © Premlin